• Facebook
  • Twitter

Lausunto: yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista koskeva luonnos hallituksen esitykseksi

Lausunto: yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista koskeva luonnos hallituksen esitykseksi

Oikeusministeriölle 28.5.2013

Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry kiittää mahdollisuudesta jättää lausunto. Yhdenvertaisuuslain uudistus on ollut pitkä prosessi ja on hyvä, että se nyt etenee. Tavoitteena lainuudistuksessa on ollut syrjintäsuojan vahvistaminen ja yhdenvertaisuuslain muuttaminen sisäisesti symmetriseksi eri syrjintäperusteiden osalta. Tästä periaatteesta on pidettävä kiinni. Perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen näkökulmasta ei ole mielekästä, että tarkastelussa esitetään argumentaatiota siitä, että joillakin yhdenvertaisuuslain sisäistä epäsymmetrisyyttä jatkavilla muutoksilla saadaan saavutettua EU-direktiivien edellytykset vähimmissä määrin. Sekä syrjinnän että häirinnän määritelmässä on huolehdittava siitä, ettei lainuudistus johda määritelmän heikkenemiseen.

Resurssit

On välttämätöntä, että uudelle yhdenvertaisuusvaltuutetulle osoitetaan riittävän resurssit.

Syrjinnän vastaisessa työssä on riskinä aliresurssointi, jolloin lainvoimaa ei synny. Tämä pidemmällä tähtäimellä myös vähentää syrjinnälle alttiiden ryhmien hakeutumista valvovien viranomaisten luo. Resurssien puute vaikuttaa myös tiedottamis- ja tiedonkeruutehtävien hoitamiseen. Lainuudistuksen yhteydessä tulee osoittaa sekä riittävät henkilöresurssit että toimintaresurssit.

Oikeusministeriön työryhmä on esittänyt vähemmistövaltuutetun toimiston laajentamista 11 viran toimistosta 21-23 viran toimistoksi. Kuitenkin muissa pohjoismaissa yhdenvertaisuuden toteutumisen valvontaan on varattu selkeästi enemmän resursseja.

Työsyrjinnän valvonta

Nyt esitetyn uudistuksen myötä Suomi olisi ainoa maa Pohjois-Euroopassa, jolla olisi yhdenvertaisuusvaltuutetun tyyppinen syrjintävaltuutettu ilman mahdollisuutta puuttua työelämän syrjintään. Suomessa tasa-arvovaltuutetulle tämä tehtävä kuuluu sukupuolisyrjinnän osalta. Myös Euroopan neuvoston ihmisoikeuskomissaari Nils Muižnieks kiinnitti asiaan huomiota Suomen vierailun tuottamassa maaraportissaan vuonna 2012.

Yksi ratkaisu tähän ongelmaan olisi muotoilla valvontatehtävä niin että yhdenvertaisuusvaltuutettu ja työsuojeluviranomaiset yhdessä valvovat työelämässä tapahtuvaa syrjintää. Muutos esitykseen olisi helppo toteuttaa, sillä käytännössä tämä tarkoittaisi, että poistettaisiin esityksestä kohta, jossa kielletään valtuutettua ottamasta kantaa asiaan, joka kuuluu työsuojeluviranomaisten alaan. Tietosuojavaltuutettu ja työsuojeluviranomainen tekevät jo Suomessa tällaista yhteistyötä tietosuojan valvonnassa.

Yhdenvertaisuusvaltuutetulla tulisi olla lisäksi sama tiedonsaantioikeus kaikilla syrjinnän alueilla ja työsuojeluviranomaisten toimien tulisi tulla valtuutetulle tiedoksi. On välttämätöntä, että yhdenvertaisuusvaltuutettu voi muodostaa kokonaiskuvan syrjinnästä Suomessa.

Mm. tasa-arvovaltuutettu on pitänyt puutteena sitä, ettei yhdenvertaisuuslakiin olla sisällyttämässä samanlaista työnantajan selvitysvelvollisuutta työntekijälle kuin tasa-arvolaissa (10 §) on. Nyt rekrytointisyrjinnässä tiedonsaantioikeutta on ehdotettu vain vammaiselle henkilölle. Tiedonsaantioikeus tulisi ulottaa kaikkiin yhdenvertaisuuslain mainitsemiin syrjinnälle alttiisiin ryhmiin. Suomessa on jo kokemusta tasa-arvolain puolelta, kun sukupuolisyrjinnän epäilyssä hakijalla on tiedonsaantioikeus. Tasa-arvovaltuutetun mukaan tämä ei ole muodostunut millään muotoa kohtuuttomaksi työnantajille.

Uusi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta

Lakia ehdotetaan uudistettavaksi niin, että syrjintälautakunta ja tasa-arvolautakunta yhdistettäisiin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnaksi ja sen tehtävät koostuisivat nykyisten tasa-arvolautakunnan ja syrjintälautakunnan tehtävistä, minkä lisäksi sen toimialaa laajennettaisiin kattamaan kaikki syrjintäperusteet. Tämä uudistuksella on etuja moniperustaisen syrjinnän tunnistamisen ja käsittelyn kannalta.

Nyt käsillä olevan ehdotuksen mukaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakia valvovilla viranomaisilla olisi kuitenkin hyvin erilaiset mandaatit johtuen työsyrjinnän valvomisen erilaisesta organisoimisesta näissä laeissa. Yhteinen lautakunta edellyttäisi tehtävien suurempaa samankaltaisuutta.

Lautakunnan kohdalla tulee kiinnittää huomiota siihen, miten taataan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan jäsenten osaaminen molempiin suuntiin, sekä sukupuolisyrjinnän että muiden syrjintäperusteiden osalta. Lautakunnan osaamista monipuolistaisi riippumattomien asiantuntijajäsenten ottaminen toimintaan mukaan, asiantuntijajäsenten ei tarvitsisi kaikkien olla oikeusoppineita vaan he voisivat tuoda lautakuntaan muuta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo-osaamista.

Moniperustainen syrjintä

On hyvä että moniperusteista ja risteävää syrjintää on vihdoinkin lähdetty määrittelemään. Lisäksi tarvitaan lain tasolla sen määritteleminen, kuinka lainsäädäntöä sovelletaan niissä tapauksissa, joissa k.o. syrjintää koskevat sekä tasa-arvolaki että yhdenvertaisuuslaki. Lisäksi moniperustaisesta ja risteävästä syrjinnästä tarvitaan selkeä kirjaus tasa-arvolakiin.

Siirry sivun alkuun